Annetaan rakentaa määrättömästi ydinvoimaa, mutta ei kauppakeskuksia?

Keskiviikko 14.4.2010 klo 21:02 - Aleksi

Heti alkuun varoitus: monitahoinen on aihe, joten pitkä on kirjoituskin.

En ole voinut kuin ihmetellä kokoomuksen ydinvoimalinjaa. Heidän puolestaan ydinvoimarakentamista ei ole syytä tarkastella poliitikkojen taholla, vaan yrityksien tulee saada rakentaa kapasiteettia ihan niin paljon kuin huvittaa. Näin siis ydinvoimassa, joka koskettaa koko kansaa merkittävästi. Sen sijaan kauppakeskusten rakentamista ollaan rajoittamassa ja ohjaamassa heti ensimmäisenä. Siis mitä?!

Kuinka voi olla mahdollista, että ydinvoiman suhteen on ”antaa mennä” linja, mutta kaupparakentamista estetään parhain päin asuntoministeri Jan Vapaavuoren johdolla? Logiikka ja linjakkuutta ei löydy vaikka kuinka yrittäisi ymmärtää. Ellei sellaisiksi lasketa koko maan kehityksen vastustamista ja mahdollisia puoluerahoituslähteitä. Ydinvoimaratkaisut kuuluvat ehdottomasti koko kansalle ja siten politiikkaan.

Kokoomuksen/EK:n ydinvoimakannan perustelut ovat tuttuja. Viimeiseksi ne ovat tainneet toistaa ex-opetusministeri Sari Sarkomaa (kok.):
” Sarkomaan mukaan tulevalla ydinvoimalla korvataan venäläistä ydinvoimaa, suomalaista hiilivoimaa ja käytöstä poistuvaa ydinvoimakapasiteettia. Sarkomaan mukaan kysymys kuuluu, mistä näistä Keskusta on valmis luopumaan.”

Vastaukseni on: luopua ei tarvitse mistään kohdasta. Yleisesti ottaen tämän tason perustelut ovat niin yksinkertaistettuja, että ihan hävettää esittäjän puolesta. Ainakaan ne eivät yliarvioi vastaanottajan älyllistä tasoa. Mietitäänpäs perusteluja kohta kerrallaan.

Näissä puheissa usein unohdetaan, että Suomeen on jo rakenteilla maailman suurin ydinvoimayksikkö. Sen sähköntuotanto on suurin piirtein sama kuin Venäjältä tuotu sähkön määrä (vuonna 2008: 12,8TWh). Jos taas yritykset haluavat maksimoida voittoa, ne tuovat halvempaa venäläistä sähköä kuin ostavat kalliimpaa suomalaista ydinsähköä, olkoot sitä tarjolla kuinka paljon tahansa. Venäjän tuonnin korvaaminen perusteluna ei siis oikein onnistu.

Hiilivoima on kallista ja sitä käytetään lähinnä lämmön ja sähkön yhteistuotannossa sekä harvemmin sähkönkulutuspiikkien aikaan melko kannattamattomasti pelkkään sähkön tuotantoon lauhdevoimalla. Ydinvoima ei sovi yhteistuotantoon, joten määrä minkä ydinvoima voi hiilivoimaa korvata on pienehkö. Monet yhteistuotanto-laitokset (CHP) tulevat käyttöikänsä päähän lähitulevaisuudessa. Ne täytyy korvata uusilla CHP-laitoksilla. Näiden korvaaminen tapahtuu siis uusiutuvaa polttoainetta (mm. puuta) käyttävillä CHP-laitoksilla, ei ydinvoimalla.

Viimeinen argumentti koskee poistuvaa ydinvoimakapasiteettia. Se on ajankohtaista noin 2030, ellei käyttölupien voimassaoloaikaa jatketa. Fortumin lupahakemus koskee pitkälti juuri Loviisan voimaloiden korvaamista. Miksi meidän pitäisi tehdä ratkaisut 20 vuoden päähän kuuluvista asioista jo nyt? Tekniikka ehtii muuttua ja mahdollisuus valita kuuluisi jättää sen ajan päättäjille. Ne ratkaisut ehtii tehdä hyvin 10 vuodenkin päästä.

Ja kappas, eipäs ne Sarin ja Jyrkin argumentit enää niin uskottavilta tunnukaan. Vielä vedotaan mahdollisuuteen viedä sähköä. Ydinsähkön rakentaminen viennin varaan olisi ydinenergialain hengen vastaista ja vastaa ydinjätteen tuontia Suomeen. Huvittavasti samalla Jyrki Katainen heittää suustaan sammakoita, että ydinsähkönvientiä voitaisiin estää joillakin ratkaisuilla. Ei taida onnistua yhdistyvillä sähkömarkkinoilla. Ydinsähkön vientihalut ja vientiperustelut voitaisiin jo unohtaa.

Toinen asia mikä Suomen ratkaisuja pitäisi ohjata, on EU:n sopimat tavoitteet uusiutuvan energian määrän lisäämiselle. Tämä sopimus unohdetaan kokoomuksessa. Vaikka metsähakkeen käyttö tuplaantuisi (lisäys n. 10TWh), tuulivoima nousisi lähes nollasta 6TWh:n ja muu uusiutuva energia lisääntyisi noin puolella (n. 10TWh), näyttäisi Suomi silti jäävän 38%:n uusiutuvan energian tavoitteestaan (TEM:n arvio energian kysynnästä ja tuotannosta).

Haasteen tähän luo metsäteollisuudesta todennäköisesti vähenevä tuotanto, jonka ohella syntyy uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvassa energiassa olisi hyvä mahdollisuus Suomen teollisuudelle – kysyntää ei ainakaan tule puuttumaan. Tähän mahdollisuuteen kannattaisi panostaa.

Ydinvoimalupien hakijat lupaavat vastineeksi rakentaa paljon uusiutuvaa energiantuotantoa. Niin lupasivat myös Olkiluoto 3:n yhteydessäkin. Käytännön kokemukset vain osoittavat, että ydinvoima on haitta uusiutuvan energian lisäämiselle.

Kuluttajat eivät todennäköisesti juurikaan hyötyisi sähkölaskuissaan ydinvoimasta. Lisäkapasiteetti menee suurelta osin teollisuuden omaan käyttöön. Euroopan yhdistyvillä sähkömarkkinoilla pohjoismaisilla edullisemmilla sähkömarkkinahinnoilla on pikemminkin paine nousta muun Euroopan tasolle. Näillä isoilla markkinoilla ei Suomen ratkaisut sähkön markkinahintaa hetkauta.

Ydinvoimatuotannon pitäisi kyetä vakuuttamaan itsensä onnettomuuksien varalta. Vakuutusten pitäisi korvata mahdolliset valtavat tuhot. Ongelma on siinä, että yksikään vakuutusyhtiö ei vakuutusta suostu myymään. Siis riskin käsittelyn ammattilaiset eivät tähän ryhdy! Ydinsähkö tarkoittaa 100 000 vuoden huolenpitoperintöä tuleville sukupolville. Näin pitkällä aikavälillä kustannukset eivät voi jäädä muun kuin yhteiskunnan huoleksi. Olkaa hyvät tulevat sukupolvet, tässä lahjamme!

Olkiluoto 3:n kauppahinta oli 2002 päätöshetkellä silloisten lehtitietojen mukaan noin 3,2 miljardia euroa. Nyt hinta on todennäköisesti suurin piirtein kaksinkertaistunut. Tulevat yksiköt voivat maksaa jopa 7-8 miljardia euroa. Arabiemiraateissa tarjouskilpailun vastikään voittanut neljän ydinvoimayksikön hinta oli yhteensä 28 miljardia euroa, eli 7 miljardia per yksikkö. Suomessa tuskin ainakaan alemmaksi päästään, päinvastoin.

Teollisuus ei tälle tasolle uskalla nyt mennä. Siinä ovat kannattavuuslaskelmat kovilla. 8 miljardilla ydinvoimasähkön tuotantokustannus olisi noin 60 euroa megawattitunnilta. Tuulisähkön omakustannushinnaksi on laskettu ilman tukia 62 euroa (lähde Talouselämä 12/2010 artikkeli: viittaus Lappeenrannan teknillisen yliopiston Risto Tarjanteen laskelmiin, tosin itse löysin tästä tutkimusraportista hinnaksi n. 52€/MWh).
Aliarvioidaanko Suomessa muotivirran sokaisemana tahallaan kustannusarvioita? Nimittäin USA:ssa Barack Obaman suuresta kannustuksesta huolimatta ydinvoimaprojektit eivät ole saaneet lentävää lähtöä, nimenomaan kannattavuusongelmien vuoksi.

Kokoomus väittää hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen riippuvan ydinrakentamisesta. Tälle napanuoralle olisi kiva kuulla perusteluja. Aalto yliopiston kauppakorkekoulun professori Matti Liski on eri mieltä. Hän sanoo Talouselämä 12/2010 lehden haastattelussa seuraavaa:

”Talouskasvu ei perustu halpaan sähköön pitkällä aikavälillä. Onko meidän osamme kansainvälisessä työnjaossa halvan sähkön tuotanto ja kulutus? --- Halpa sähkö ei ainakaan edesauta teollisuuden välttämätöntä rakennemuutosta. Suomen BKT:n kasvu on tullut työn tuottavuuden kasvusta. Enkä usko, että tuottavuus merkittävästi kasvaa niillä toimialoilla, jotka käyttävät paljon sähköä.”

Hyvin sanottu. Itse ainakin toivon innovatiivisempia visioita Suomen talouden tulevaisuudesta kuin paperin tuottamisen.

Vaikka olen tässä todella pitkässä kirjoituksessa lytännyt ydinvoimaa aikalailla olan takaa, en lähde kuitenkaan ideologiselle 0-linjalle. Uusiutuvalla energialla korvataan fossiilisia polttoaineita energian tuotannossa ja tuulivoimalla katetaan lisääntyvää sähkön kysyntää. Olkiluoto 3 tuo merkittävän osansa tuonnin korvaamiseen ja kysynnän kasvun vastaamiseen.

Todennäköisesti tarvitsemme uusiutuvan energian merkittävän lisäämisen ohella myös valitettavasti lisää vielä yhden ydinvoimayksikön. Muuten emme kykene vastaamaan kysyntään. Sähkön käyttöä pitää tehostaa, mutta sähkön käytöstä ei saa tehdä rikollista. Toivottavasti lisääntyvää tarvetta edelleen löytyy ja sille pitää luoda edellytyksiä.

Yhtä yksikköä enempää me emme kuitenkaan tarvitse. Kenelle tämä yksi lupa sitten tulee antaa? Vastaus on helppo. Sille, joka luvasta maksaa huutokaupassa eniten. Tässä tilanteessa luvan hakijat voivat myös yhdistellä hakemuksiaan. Mahdolliset huutokauppatulot on hyvä käyttää uusiutuvan energian sekä sähkön käytön tehostamiseen liittyvien teknologioiden ja innovaatioiden edistämiseen.